
Sota Ukrainassa, Suomen ja Ruotsin liittyminen NATO:on, Itämeren keskeinen asema Suomen logistisissa yhteyksissä olivat pontimina, kun yhdistyksemme hallitus päätti syksyn 2025 sotahistoriallisen retken kohteesta. Gotlannin keskeinen strateginen asema Itämerellä ja Ruotsin turvallisuustilanteen viimeaikaiset muutokset vaikuttivat retken ohjelman muotoutumiseen. Suomen ulkomaankaupasta 95 prosenttia kulkee Itämeren kautta.
Varapuheenjohtajamme Jukka Härmälä teki ansiokkaan työn käyttäen hyväkseen suhteitaan saadessaan meille niin esitykset Gotlannissa kuin vierailun SAABin pääkonttoriin Tukholmassa.
Käytännön matkajärjestelyistä yhdistyksemme puolesta vastasi puheenjohtaja Olli Puntila matkanjohtajana. Vastuullisena matkatoimistona oli jälleen Nummelan Matkatoimisto Oy.
Retkelle ilmoittautui 31 jäsentämme ja lisäksi mukaan tuli yksi kurssilta 118. Kun yksi jäsenemme joutui peruuttamaan osallistumisensa, matkalle lähti 29 miestä aamulla 9.9. Helsingin lentoasemalta, kahden lentäessä Turusta Arlandan kautta Visbyhyn tiedustelujoukkona muutama tunti aikaisemmin.
Arlandassa konetta vaihtaen saavuimme puolen päivän maissa Visbyn lentoasemalle, jossa sikäläinen oppaamme John Kuttu oli vastassa. Oppaan johdolla ja hänen kertoessaan Gotlannista faktoja ajoimme bussilla muutaman kymmenen kilometriä hiukan kiertäen Tingstädeen, jossa olevassa Gotlands Försvarsmuseumissa meitä odotti papukeitto ja kahvit pullineen.

Ruokailun jälkeen museota johtava eversti evp Anders Österberg esitteli museon sisältöä erittäin innostuneesti. Kiertäessämme museota hän kertoi monipuolisesti saaren sotahistoriallisista vaiheista. Tanskalaiset olivat olleet keskiajalla saaren hallitsijoita. Kuitenkin ruotsalaiset olivat jo keskiajalla ottaneet haltuunsa saaren, joka oli tärkeä jo silloin Itämeren kaupan kannalta. Kävi myös ilmi, että saari oli ollut Suomen sodan aikaan talvella 1808 muutaman viikon venäläisten hallussa.

Kun halusimme kiertää saarta, jouduimme lopettamaan museon laajoihin kokoelmiin tutustumisen hiukan kesken.
Oppaamme johdatti bussimme kiertämään Visbyn kaupunkia. Ohitimme kaksi entistä kylmän sodan jälkeen tyhjennettyä kaupunkialueella sijaitsevaa varuskuntaa. Toisessa niistä oli saarella ollut panssaripataljoona. Kävimme kaupungin ulkopuolelle sijoitetun uuden juuri valmistuneen varuskunnan portilla. Vanhan kaupungin muurin sisäpuolelle emme ajaneet.
Gotlanti on Itämeren suurin saari pinta-alaltaan noin 1500 km2 ja asukkaita noin 60 000. Saari sijaitsee 90 km päässä Ruotsin mantereesta ja 130 kilometrin päässä Baltian rannikosta ja vain 275 km Kaliningradista. Visby on saaren pääkaupunki. Saari on suurelta osaltaan tasankoa ja on kuuluisa porkkanoistaan. Siellä on Pohjoismaiden suurin sementtitehdas.
Kiertoajelun päätteeksi tulimme hotellimme Solhemin eteen, josta johti rantaan ja satamaan 150 metriä pitkä, jyrkkä, jalankuljettava polku. Vanhankaupungin muuri oli näkyvissä sadan metrin päässä.

Ennen illallista saaren korkein sotilaskomentaja, Gotlands Regemente P18 komentaja, eversti Dan Rasmussen piti retkeläisille luennon Gotlannin strategisesta merkityksestä ja puolustusvoimista sekä Ruotsin yleisestä turvallisuustilanteesta.
Keskeisinä asioina hän totesi muun muassa seuraavaa: Vuonna 2004 kylmän sodan päättymisen jälkeen uskottiin, että Gotlanti ei tarvitse puolustusvoimia vaan pelkkä pieni kodinturvajoukko riittää. Tämän tuloksena voitiin em vuonna vetää viimeisetkin joukot pois saarelta. Puolustusvoimien vahvuus oli ollut 25 000 miestä/naista.
Gotlannin sijainnista oli tullut strategisesti tärkeä saari Venäjän miehitettyä Krimin v 2014. Samana vuonna Ruotsissa päätettiin, että vuonna 2018 (vasta) aloitetaan jälleen saaren varustautuminen. Kehitystä nopeutettiin ja Gotlands Regemente perustettiin jo samana vuonna. Vuoden 2022 Ukrainan sodan vuoksi kehitystä edelleen nopeutettiin ja joukkojen tavoitemäärää lisättiin. Myös varusmiespalvelu päätettiin aloittaa. Vierailumme ajankohtana oli vakinaisten joukkojen määrä noin 400 ja lisäksi noin 300 varusmiestä. Joukkojen on määrä kasvaa noin 4 500 henkilöön vuosikymmenen loppuun mennessä ainoana tehtävänään Gotlannin puolustaminen, merenkulun ja kaapeli- ym yhteyksien turvaaminen yhdessä ilma- ja merivoimien kanssa. On jo nyt myös varauduttu ”vihreiden miesten” yllätysyrityksiin.Eversti Rasmussenin esitystä seurasi useita kysymyksiä, ja se palkittiin voimakkain taputuksin.
Esityksen jälkeen siirryttiin viereiseen ravintolatilaan syömään illallista.
Keskiviikkoaamuna aamiaisen jälkeen siirryttiin bussilla lentokentälle ja sieltä lentäen Arlandan lentoasemalle, jossa vastassa oli opas Hellevi Roni. Bussimatkalla kentältä Tukholmaan hän kertoi merkittävistä kohteista matkan varrella. Tukholmassa ennen ajoa Vanhaan kaupunkiin opas esitteli meille Djurgårdenin ja rantakatujen nähtävyyksiä. Lounas oli ravintola Under Kastanjenin kellarissa Vanhan kaupungin sydämessä.

Lounaan jälkeen ajoimme bussilla Suomen suurlähetystöön, jossa isäntinämme toimivat ministeri Christina Lehtinen ja lähetystöneuvos Anna Yletyinen alkuperäisen isäntämme puolustusasiamies, kommodori Juha Kilven jouduttua työmatkalle. Tervetuliaiskahvin jälkeen ministeri Lehtinen kertoi yleisesti Suomen ja Ruotsin yhä kiinteämmästä yhteistyöstä molempien liityttyä NATO:on. Hän myös valotti taloudellista yhteistyötä maidemme välillä.
Yletyinen omassa esityksessään kertoi Ruotsin palauttaneen asevelvollisuuden ja lisänneen huomattavasti varoja puolustukseen. Hän sanoi, että nyt Ruotsissa vuosittain noin 7 000 miestä kutsutaan suorittamaan asevelvollisuutta. Tämä on vajaa kolmannes Suomessa vuosittain asevelvollisuuden suorittaneista, vaikka Ruotsissa on asukkaita lähes kaksi kertaa mitä Suomessa.
Hän myös esitteli Ruotsissa kaikille asukkaille jaetun sotaan varautumisesta varten laaditun oppaan.
Illallisen söimme hotellissamme nimeltään Home hotel Taptoon Östermalmenissa.

Hyvin nukutun yön ja maittavan aamiaisen jälkeen suuntasimme yhteen retkemme pääkohteeseen SAAB Ab:n pääkonttoriin Olof Palme gatanilla.
Henkilötietojen tarkistuksen jälkeen meidät ohjattiin pääkonttorin hienoihin esittelytiloihin. Meidät toivotti tervetulleeksi konsernin henkilöstöjohtaja Per Henriksson, SAAB Finland Oyn kuluvan vuoden alusta eläkkeelle siirtynyt toimitusjohtaja Anders Gardberg, joka kuitenkin jatkaa yhtiössä senior advisor roolissa sekä Niklas Sederholm, direktor Business Development and Strategy, MA Nordic and Baltics. Anders Gardberg on taustaltaan eversti evp, joka on toiminut mm. Uudenmaan Prikaatin komentajana. Niklas Sederholm on puolestaan Suomessa valmistunut diplomi-insinööri, mutta asunut jo pitkään Ruotsissa.
Upeissa esittelytiloissa oli kuvin, pienoismallein ja tekstein esillä SAABin tuotantoa.
Henriksson esitteli SAABin kehitystä autonvalmistajasta nykyiseen puolustusvälinevalmistajaan. Viimeksi mainittu toiminta oli myös painopiste hänen esityksessään. Yhtiön tausta tässä roolissa oli aluksi toimittaa Ruotsin puolustusvoimille niiden tarvitsemaa kalustoa. Aikaa myöten asiakaskunta on voimakkaasti kansainvälistynyt. He kilpailevat nykyään enemmän korkean teknologian tuotteilla kuin massalla. Suomi on ollut tärkeä asiakas. Lähitulevaisuudessa neljä korvettiamme varustetaan pääosin SAABin toimittamalla aseistuksella ja johtamisjärjestelmillä. Tätä varten SAABilla on Laivue 2020 projektitoimisto Turussa. Myös maavoimillemme on toimitettu moderneja taistelujärjestelmiä, joita meille esiteltiin. SAABin tuotannosta on siviilituotteita vain noin 15 prosenttia.
Mielenkiintoista oli myös kuulla vertailu Suomen ostaman F35 monitoimihävittäjän ja tarjolla olleen SAAB JAS 39 Gripenin välillä. Gripen on kuulemamme mukaan suunniteltu helposti huollettavaksi ja erämaakenttiä käyttäväksi koneeksi. Koneen pienoismalli ja eräänlainen simulaattori olivat myös esillä.

Anders Gardberg johdatti meidät viereiseen tilaan, jossa hän kertoi SAAB Finland Oy:n historiasta ja viime vuosien kehityksestä. Suomen yhtiö on perustettu jo vuonna 1946 jatkamaan viime sotien aikaista toimintaa. Suomessa tuttuja SAABin tuotteita ovat olleet mm Safir koulutuskoneet sekä Draken hävittäjät. Ei myöskään pidä unohtaa aikanaan Uudessakaupungissa aloitettua SAAB autojen valmistusta, josta on luovuttu vuosia sitten. Isolle joukolle viime aikojen varusmiehiä tuttuja ovat KASI-taistelusimulaattorit, joita käytetään taistelutaitojen kouluttamiseen.

htiöllä on myös Suomessa korkeaa teknologiaa kehittävä SAAB-teknologiakeskus Tampereella, joka perustettiin v. 2018, ja jossa on jo yli 200 henkilöä töissä rekrytointien yhä jatkuessa. Meille näytettiin kuva viime talvena avatun uuden toimitalon vihkiäisistä, jossa kuvassa kurssitoverimme Kalervo Kummola esiintyi Tampereen pormestarin ominaisuudessa.

SAABissa vierailumme jälkeen ajoimme bussilla ohjelmamme mukaisesti Östermalmshallenissa sijaitsevaan Paula`s nimiseen ravintolaan. Yllätykseksemme ravintolassa ei ollut minkäänlaista tietoa varauksestamme, vaikka meillä oli voucherikin. Lisäksi ravintola oli niin pienikin, ettemme olisi sinne mahtuneetkaan ja ruotsalainen toimisto, joka oli varauksen tehnyt, oli ravintolalle tuntematon. Ravintolan vastaava henkilö osoittautui palveluhenkiseksi ja järjesti viereisen ravintolan toisen kerroksen riittävän suureen saliin meille ruokailun. Puntilan luvattua maksaa kaikille yhden ruoka-annoksen listalta ja oltua yhteydessä Nummelaan aloimme tilata ruokaa. Jonkin ajan kuluttua ilmestyi luoksemme tyylikäs suomea puhuva rouva, joka kertoi olevansa ravintolan entinen omistaja Paula Pohjakallio, jonka vastuuhenkilö oli soittanut paikalle. Kun olimme hänen kanssaan keskustelleet ja hän oli asioita järjestellyt, kävi niin, ettei Puntilan tarvinnut ruokailulaskua maksaa vaan se hoidettiin alkuperäisellä voucherilla.

Ennen laivalle menoa meillä oli vielä ohjelmassa Armemuseumissa käynti. Siellä oppaan johdolla kävimme Ruotsin sotien historiaa aina Suomen sotaan 1808-09 saakka. Mielenkiintoisinta lienee ollut 30-vuotisen sodan esittelyt. Valitettavasti ajan puutteen ja oppaan meidän mielestä vääriin asioihin keskittyneen opastuksen vuoksi jäi käymättä esim sali, joka oli nimetty ”Finlands sak är vår”, jossa on esitelty ruotsalaisten vapaaehtoisten osallistumista talvisotaamme.

Museon jälkeen ajoimme Viking-terminaaliin. Säätiedot olivat myrskyä ennakoivat. Lääkkeeksi myrskyä vastaan illallisella puheenjohtaja tarjosi kiittäessään retkeläisiä yhdistyksemme puolesta O.P.Andersson akvaviitit. Kun tulimme saariston suojasta Ahvenanmerelle, myrsky tuntui laivan keinumisena ja aaltojen hakkaamisena laivan kylkiin. Aamulla aamiaisella kukaan ei ilmoittanut merisairaudestaan.
Viimeinen yhdistyksemme puitteissa tehty retki oli anniltaan onnistunut. Retkeläiset olivat tyytyväisiä niin ohjelmaan kuin muihinkin järjestelyihin.
24.9.2025
Olli Puntila ja Jukka Härmälä Kuvat: Esko Tainio


