RUK 120-kurssi suuntasi tämänvuotisen kotimaisen sotahistoriallisen retken Tammisaareen ja Hankoniemelle 17.-18.5.2022.
Kiasmalta lähteneeseen bussiin nousi 38 retkeläistä. Omilla autoilla saapui Tammisaareen Dragsvikin varuskuntaan 8 kurssilaista. Retkemme asiantuntijaoppaana oli jälleen prikaatinkenraali evp Asko Kilpinen. Matkan käytännön järjestelyistä vastasi Vihdin Liikenne Oy:n Nummelan matkatoi misto. Bussinkuljettajana oli tutusti Heikki Lylylahti.
Esityksen lopuksi puheenjohtaja luovutti Kilvelle yhdistyksemme 50-vuotisjuhlakirjan.
Yhdistyksen vuosikokous
Prikaatin esittelyn jälkeen pidettiin perinneyhdistyksen vuosikokous. Kokouksen puheenjohtajana toimi Olli Puntila ja sihteerinä Jussi Manninen. Kokouksessa vahvistettiin viime vuoden tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle, hyväksyttiin kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa Olli Puntila ja hallituksen jäseninä entiset kahdeksan jäsentä.
Kokouksen jälkeen kuultiin prikaatin kansliapäällikkö, yliluutnantti Isbergin kertovan prikaatin historiasta ja upseerikerhosta. Varuskunnassa vierailun lopuksi retkeläiset nauttivat hyvän lounaan varuskunnan ruokalassa.
Punaisten vankileirin muistomerkki
Tammisaaren varuskunta toimi vapaussodan jälkeen punaisten vankileirinä. Leirillä oli kaikkiaan noin 10 000 punavankia. Vangeista yli 3 000 kuoli nälkään ja tauteihin. Heidät haudattiin vankileirin vieressä olevalla kankaalla Suomen suurimpaan joukkohautaan. Vuonna 1951 pystytettiin Entiset punavangit ry:n toimesta paikalle muistomerkki. Vuonna 1988 toteutettiin muistomerkin lisäosa. Muistomerkissä on noin 3 000 leirillä kuolleen vangin nimet. Muistomerkin vieressä on ”Tie Tammisaareen” niminen pieni näyttely.
Harparskog-linja ja rintamamuseo
Talvisodan jälkeisessä rauhansopimuksessa Neuvostoliitto vaati ja sai vuokra-alueeksi Hankoniemen lähisaarineen. Heti rauhan tultua ryhdyttiin suunnittelemaan Hankoniemen juureen puolustuslinjaa estämään neuvostoliittolaisten mahdolliset hyökkäykset. Puolustuslinja rakennettin noin 5 kilometriä vuokra-alueen rajasta. Se suunniteltiin hyvin nopeasti ja rakentaminen aloitettiin välittömästi. Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 linnoitustyöt oli saatu lähes valmiiksi. Puolustuslinjalla oli valmiina 46 betonista bunkkeria, oli kymmeniä tykkiasemia ja konekivääripesäkkeitä, oli miehistökorsuja, piikkilankaesteitä yli 50 kilometriä, panssarivaunusesteitä läpi Hankoniemen. Lyhyessä ajassa oli rakennettu vahva puolustuslinja, jonka aikaansaamista voi vain ihmetellä huomioiden senaikaiset välineet.
Tutustumisen linjaan aloitimme kunnostetusta Irma-bunkkerista. Oppaamme J Engström esitteli erinomaisesti niin koko puolustuslinjan rakentamista kuin erikseen Irmaa, johon pääsimme myös sisälle. Myös näimme bunkkerin alapuolella olevat panssariesteet. Puolustuslinjalla ei taisteltu vuoden 1941 kesällä ja syksyllä vaan taistelut käytiin lähisaarissa ja rajalinjalla ja siitä kohti Hankoa. Viimeiset neuvostosotilaat poistuivat Hangosta 4.12.1941.
Hankoniemen rintamamuseo sijaitsee muutama kilometri Hankoon päin vanhalla vuokra-alueen rajalla Hankoon menevän tien varressa. Ennen museoon tutustumista nautimme kahvit pullan kera museon kahvilan tiloissa. Engström jatkoi Hankoniemen taisteluihin opastamista museon tiloissa. Museossa on erittäin hyvin esitetty Hangon vapauttamiseen liittyviä taisteluja kuvin ja tekstein. Museon esineistö on hyvin monipuolista, osittain myös muualta koottua. Museon alueella, jossa kesällä 1941 käytiin kiivaita taisteluja, on kunnostettu korsu, on taisteluhautoja ja muuta rekvisiittaa. Todella tutustumisen arvoinen museo.
Hotelli Regatta ja illallinen
Hangon kirkko
Russarön käynnin peruunnuttua edellä mainitun harjoituskäskyn takia Kilpinen kehitti korvaavan ohjelman. Se aloitettiin Hangon kirkkoon tutustumisella. Kilpinen kertoi siellä sukulaismiehensä olleen purkamassa kirkon miinotteita laskeutumalla katon kautta Hangon tultua vallatuksi takaisin suomalaisille joulukuussa 1941. Hankolainen matkailuopas Leena Immonen esitteli kirkkoa ja soitti meille kaksi pianokappaletta. Hän oli myös oppaanamme vesibussiristeilyllä.
Vesibussiristeily ja Gustavsvärnin linnoitus
Sotaharjoitus vei meiltä alkuperäisen ohjelman mukaisen vierailun Russarön linnakesaaressa. Sen sijaan vesibussiristeilymme Hangon edustalla kohteeksi otettiin Gustavsvärnin linnoitussaari ja linnoituksen rauniot. Saari sijaitsee Hangosta lounaaseen Russarön pohjoispuolella. Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n aikana aloitettiin linnoituksen rakentaminen. Linnoituksia rakennettiin kolmelle Hangon edustan saarelle. Gustavsvärn on parhaiten säilynyt. Siellä on näkyvissä linnoituksen rakenne ja muurin raunioita. Hangon edustan linnoitukset kuuluivat samaan puolustusketjuun Sveaborgin (Suomenlinna) ja Loviisassa sijaitsevan Svartholman linnoituksen kanssa.
Suomen sodassa linnoitus siirtyi Venäjän hallintaan ja sen rakentamista jatkettiin. Krimin sodan uhatessa Suomen rannikkoa venäläiset räjäyttivät jostain syystä linnoituksen 1854. Kilpinen ja Immonen kertoivat retkeläisille linnoituksen historiasta ja saarelle 1900-luvulla rakennetusta majakasta ja sen henkilökunnan elämästä pienellä saarella. Kylmä tuuli antoi retkeläisille tuntumaa saarella elämisestä. Retkeläiset näkivät alkuperäisen kohteensa Russarön muutaman kilometrin päässä etelän suunnassa.
Linnoitukseen tutustumisen jälkeen vesibussi kierteli Hangon edustalla. Tulliniemen satamassa oli muutamia rahtialuksia. Kävimme myös Mannerheimin aikanaan omistaman kahvilan Neljän Tuulen Tupa edustalla. Myös näimme Hankoon meren rannalle rakennettuja loistoasuntoja, joiden huippuhinnat oppaamme kertoman mukaan ovat 14.000 euroa/m2.
Neuvostoliittolaisten hautausmaa ja muistomerkki
Rantauduttuamme nousimme bussiimme, ihailimme kunnostettuja vanhoja hienoja huviloita, Hangon Kasinoa ja pitkiä hiekkarantoja. Pistäydyimme Neljän Tuulen Tuvan niemellä. Kahvila oli vielä suljettuna. Muutaman kilometrin päässä itärantaa kulkevan tien varrella on Hangossa kuolleiden neuvostoliittolaisten sotilaiden hautausmaa ja muistomerkki. Hautausmaalla on yli 500 sotilaan haudat. Muistomerkillä näkyi muutama voitonpäivän kukkalaite.
Lounas ja kotimatka
Pysähdyimme vielä Raaseporin kaupungin Tammisaaressa. Nautimme lounaan Fyren nimisessä ravintolassa. Kotimatkalla bussissa puheenjohtaja kiitti Asko Kilpistä erinomaisesta opastuksesta ja retken johdatuksesta sekä bussinkuljettajaamme Heikki Lylylahtea hyvästä tasaisesta kyydistä. Puheenjohtaja muistutti vielä syksyn Saksan matkasta, jonne voitaisiin vielä ottaa mukaan muutama retkeläinen.
Espoossa helatorstaina 2022
Olli Puntila
Kuvat: Esko Tainio