Saksan matka siirtyy vuodelle 2021

Vuoden 2021 syksynä järjestämme jälleen ulkomaanmatkan. Matka tulee olemaan jo 13. kurssimme sotahistoriallinen retki. Tällä kertaa suuntaamme Saksaan tutustumaan eri aikaukausien sotahistoriallisesti tärkeisiin kohteisiin.

Tutustumme aluksi Jääkäreiden koulutuspaikkaan Hohenlockstedtissa ja Saksan Merivoimien toisen maailmansodan historiaan Kielissä.
Toisena päivänä ajamme bussilla Berliiniin, jossa tutustumme toisen maailmansodan Itärintaman taistelujen loppuvaiheen historiaan, DDR:n syntymiseen ja hajoamiseen, elämään Länsi-Berliinissä sodan jälkeen ja kolmen suuren johtajan kohtaamiseen heinäkuussa 1945 Potsdamissa. Lisäksi näemme Berliinin nykyisenä kehittyneenä yhdistyneen Saksan pääkaupunkina. On myös mahdollista varata myöhemmin (ohjelmien ilmestyttyä) keskiviikko- ja/tai torstai-illaksi liput ooppera- tai konserttiesityksiin.

Matkan alustava ajankohta on 14.-18.9.2021.

Matkan järjestäjänä toimii jälleen VL-Matkat. Matkan asiantuntijaoppaana on meille Viipurinlahden retkeltä tuttu prikaatikenraali Asko Kilpinen (>wikipedia) , joka on toiminut sotilasasiamiehenämme Saksassa, Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen puheenjohtajana ja lukuisten Hohenlockstedtiin tehtyjen matkojen oppaana.
Matka on tarkoitettu kaikille RUK 120-kurssilaisille, mutta etusija on perinneyhdistyksemme jäsenillä.

Matkan toteutumisen minimi on 30 osanottajaa, mutta voimme ottaa mukaan ainakin 35 miestä.
Matkan hinta muodostuu vuoden 2021 hinnaston mukaan. Hinta-arvio n. 1175 euroa/hlö 2 h-huoneessa, mikäli ryhmässä on vähintään 30 henkeä, 1 h-huoneen lisähinta on 235 euroa.

ILMOITTAUTUMINEN
Ilmoittautumiset ajankohdan ja hintojen varmistumisen jälkeen 30.4.2021 mennessä Olli Puntilalle email-osoitteeseen olli.puntila@kolumbus.fi tai tekstiviestinä puhnro 0500 508 974.
Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava:

  • nimi niin kuin se on passissa/virallisessa henkilötodistuksessa,
  • puhelinnumero,
  • email-osoite,
  • postiosoite,
  • mahdolliset ruokavaliorajoitukset,
  • sekä mahdollisen Finnair Plus -kortin numero pisteiden ansaitsemiseksi
  • Jos haluaa 1-hengen huoneen on se luonnollisesti mainittava.
  • Tietoturvadirektiivin suostumuslauseke: “Annan suostumukseni sille, että yhdistys luovuttaa minua koskevat tarpeelliset tiedot matkanjärjestäjälle”

Jos on halukkaita enemmän kuin voimme ottaa mukaan, niin teemme ilmoittautumisjärjestyksessä jonotuslistan. On tavallista, että joillekin tulee ennen matkaa este, jolloin täydennämme joukkoa jonotuslistalta.
Ilmoittautumisen yhteydessä maksetaan varausmaksu 40 € yhdistyksen pankkitilille FI82 5780 0720 3818 59. Varausmaksua ei palauteta henkilön peruuttaessa matkan, vaan sen jää yhdistyksemme kustannuksiin. Ilmoittautuminen on selvä vasta, kun varausmaksu on maksettu.
Pj Olli Puntila vastaa tiedusteluihin puhnro 0500-508974.

RUK 120-KURSSIN PERINNEYHDISTYS RY
Hallitus


Ohjelma saattaa muuttua vuoden 2021 tilanteen mukaan

HOHENLOCKSTEDT-KIEL-BERLIN 14.-18.9.2020 MA-PE RUK 120
Matkan asiantuntijaoppaana toimii prikaatikenraali Asko Kilpinen ja vastuullinen matkanjärjestäjä on Vihdin Liikenne Oy/VL-Matkat, rekisteritunnus4074/00/Mj Mv.

14.9. Maanantai
Saapuminen Hampuriin.
Ryhmää vastassa paikallinen bussi ja ajo Hohenlockstedtiin (65km, lähtö n. 09:00).
Tutustuminen Hohenlockstedtin Kotiseutumuseoon, joka sijaitsee entisessä Vesitornissa.
Kahvit ja kinkku/juustosämpylä museossa . (koko vierailu 1,5t) Lockstedter_Lager
Ajan salliessa lyhyt kiertoajelu Hohenlockstedtissa.
Kunnianosoitus Jääkärimuistomerkillä. Bussikierros Pfadfindereitten Kasarmi M 4, Sotilaskoti, (harjoitusalue), Lohmühle.
Lounas
Lähtö Kieliin (61km) ja käynti Möltenortin sukellusvenemiesten muistomerkillä (I ja II Ms) ja UC-57:n muistotaulun äärellä. Möltenort_U-Boat_Memorial
Majoittuminen
Illallinen hotellissa

15.9 Tiistai
Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus.
Ajo Laboen niemelle (klo 09:00).
Tutustuminen Saksan Merivoimien valtakunnalliseen muistomerkkiin (The Laboe Naval Memorial), I MS ja II MS, muisto- ja kunniahalliin, alusten pienoismallihalliin sekä II MS:n aikaiseen Saksan moderneimpaan sukellusveneeseen U 995.
Vapaata aikaa tutustua Laboen rantaravintoloihin ja Kielinlahden näköaloihin kahvihetken tai muun virkistyksen merkeissä ennen n. 5,5 t ajomatkaa Berliiniin.
Lähtö kohti Berliiniä. Matkalla pysähdys omakustanteista kahvihetkeä varten.
Matkanjohtaja sopii tauon ajankohdan kuljettajan kanssa. Ajomatka 368 km. Matkalla tietoiskut:

  1. Berliinin kukistumisen puitteet ja Saksan antautuminen toukokuun alussa 1945.
  2. Itä-Saksan tarina ja die Vereinigung
  3. Tuhkasta Euroopan taloudelliseksi veturiksi
  4. Berlin tänään.

Majoittuminen
Hotelli sijainnee hyvällä paikalla Kurfürstendammilla ostos- ja ruokapaikkojen läheisyydessä.
Illallinen hotellissa (3 ruokalajin illallinen sisältäen yhden juoman, olut/viini/virvoitusjuoma). Bussissa on päivän mittaan tarjolla juomia, maksu paikan päällä kuljettajalle.

16.9 Keskiviikko (Bussi 08:30-17:30)
Aamiainen hotellissa.
Lähtö bussilla hotellista.
Vierailu Suomen Suurlähetystössä (sotilasasiamies).
Tutustuminen Vastarintamuseoon ja evl von Stauffenbergin toimitiloihin (museoitu) sekä teloituspaikkaan entisen OKH:n pihalla (kotisivut).
Berliinin keskustan nähtävyydet; Juutalaisten muistomerkkiBrandenburger TorMuurimuseo ja muurin rippeet (vain ulkoa), Tiergarten Puna-Armeijan muistomerkkiSiergerseulen aukio patsaineenMuseumsinsel ja Tuomiokirkko. Museuminselin läheisyydessä
Lounas (Brauhaus Lemke am Hackeschen Markt, Dirckenstrasse, S-Bahnbogen 143,)
(2 ruokalajia + kahvi)
Berliinissä kaatuneiden venäläisten sotilaiden hautausmaa Treptowissa muistomerkkeineen sekä kaupunginosan keisarinaikaiset upseerien ja virkamiesten huvilat ja eläkeasunnot. Mausteeksi tarinoita NL:n miehityshallinnon ajoilta.
Bussi jättää ryhmän Keisari Wilhelmin muistokirkon aukiolle ja halukkaat hotellille,
(matkanjohtaja ilmoittaa kuljettajalle).
Omaa aikaa kaupungilla.

17.9 Torstai (Bussi 09:00-17:00)
Aamiainen hotellissa.
Ajo Tempelhofin lentoaseman kautta Karlshorstiin.
Käynti Karlshorstissa Deutsch-Russisches Museum Zwieseler Strasse 4. Ilmainen sisäänpääsy.
Lounas, 2 ruokalajia + kahvi.
Stasimuseon opastettu kierros, suomenkielinen, opas odottaa museon edessä.
Kierros kestää 90 min.
Ajo hotelliin ja vapaata aikaa loppupäivä.

18.9 Perjantai
Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus.
Lähtö hotellista ( matkatavarat mukaan) Potsdamiin,
Tutustuminen Cecilienhofin linnaan (SSHS ry kohteet)(audioguide opastus ,kielet englanti ja saksa) ja siellä tehtyyn II MS:n voittajien sopimukseen, kierros 45 min. Ryhmä jaetaan kahteen ja kierrokset peräkkäin 10:30 ja 10:35. Matkanjohtaja kertoo kohteesta jo bussissa. Matkan varrella pysähdytään ”Vakoojien sillalla” (Glienicker Brücke). Havel-joen ylittävä silta, joka oli Länsi-Berliinin ja DDR:n rajasilta.
Yhteinen lounas Zum Fliegenden Holländer ravintolassa, Benkertstrasse 5. Ajan salliessa pieni kiertoajelu Potsdamissa.
Bussikuljetus lentokentälle.
Finnairin siivillä Helsinkiin, lentoaika 1t 50 min

Saksan lain mukaan bussi saa ajaa max 13 h päivässä. 4,5h tunnin jälkeen tulee kuljettajalla olla noin 45 min tauko.

Matkan hinta arvoiden noin 1175 /hlö jaetussa 2 h huoneessa, mikäli ryhmässä on vähintään 30 osallistujaa ja 1141 €/hlö, mikäli ryhmässä 35 osallistujaa.
1 hengen huoneen lisämaksu 235 €.
Hintaan sisältyy:
• Finnairin lennot Helsinki-Hamburg/Berlin-Helsinki sekä ruumaan menevät matkatavarat 23 kg/hlö ja käsimatkatavarat 8 kg/hlö.
• majoitukset aamiaisella ohjelmassa mainituissa hotelleissa
• illallinen Kiel ja Berlin x 1
• lounas 14.9, 16.9, 17.9 ja 18.9
• bussikuljetukset ja sisäänpääsymaksut ohjelman mukaan
• asiantuntijaoppaan palvelut

Hintaan ei sisälly:
• matkavakuutusta, toimistokulua 5 €/lasku

Ilmoitamme myöhemmin tarkemman ohjelman sekä minkälaista ooppera-konserttitarjontaa Berliinissä on tuona ajankohtana.
Suosittelemme kattavan matkavakuutuksen ottamista mahdollisen sairauden varalta.
Mikäli sinulla on Finnairin Pluskortti, ilmoita sen numero meille sekä mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Maksu- ja peruutusehdot ilmoitetaan ohjelman ja hintojen varmistuttua.

Kategoriat: Hyödyllistä tietää, Matkakertomukset | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Vuosikokous Suomenlinnassa 27.8.2020

RUK 120-kurssin perinneyhdistys ry:n jo kertaalleen lykätty sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 27.8.2020 Suomenlinnassa. Lykkäyksen syynä oli luonnollisesti koronavirus-epidemia ja sen vaikutus näkyi edelleen siinä, että paikalle oli saapunut jäseniä vain puolet tavanomaisesta, eli vajaa 30. Sää kuitenkin suosi osallistujia – lauttamatkan saattoi tehdä raittiissa auringonpaisteessa. Suomenlinnan Upseerikerhon salissa taas oli runsaasti tilaa.

Tavanomaiseen tapaan puheenjohtaja Puntila veti itse kokouksen läpi puolessa tunnissa. Uutena jäsenenä yhdistyksen hallitukseen valittiin Jukka Härmälä ja hänen tilalleen varatilintarkastajaksi Esko Tainio.

Perinneyhdistyksen tarjoaman lohikeiton vielä lämmittäessä vatsaa keskityttiin kuuntelemaan Huoltovarmuuskeskuksen eli HVK:n erityisasiantuntija Hanna Havumäen esitystä keskuksen asemasta ja tehtävistä ja yleisemmin huoltovarmuuden turvaamisesta.

HVK:n tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Tähän tehtävään kuuluu julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoiminnan kehittäminen huoltovarmuusasioissa, huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuuden varmistaminen, välttämättömän tavara- ja palvelutuotannon sekä sotilaallista maanpuolustusta tukevan tuotannon tukeminen, velvoite- ja turvavarastoinnin hoitaminen sekä valtion varmuusvarastoitavien materiaalien ylläpitäminen.

Julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoiminta tapahtuu toisaalta ylätasolla Huoltovarmuusneuvostossa ja toisaalta huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset ovat järjestäytyneet alakohtaisiksi pooleiksi. HVK:n organisaatio on rakennettu pooleja tukevaksi. Pooleista oli myös monella läsnä olleista omakohtaista kokemusta.

HVK:n toiminnan rahoitus perustuu energiaverojen yhteydessä kerättävään huoltovarmuusmaksuun. Maksun suuruus eri energiamuodoille on pysynyt samana vuodesta 1992 lähtien. Jonkin verran varoja keskus saa myös mm. osakkuudestaan sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä.

Lopuksi kuultiin vielä lyhyt katsaus koronavirus-epidemian esiin nostamiin suuojavarustehankintoihin, jotka HVK tekee sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Esitelmöitsijä piti valitettavana sitä, että julkisuudessa huomio on kohdistunut vain vähäiseen osaan suojavälinehankinnoista ja vielä vähäisempään osaan koko Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta.

Vuosikokouksen ympärille rakennetun ohjelman päätti vapaamuotoinen tutustuminen Sotamuseoon, joka on melko äskettäin siirretty Suomenlinnaan

Kategoriat: Kokoukset | Jätä kommentti

Kati Reinikaiselle Olli Puntila-rahaston stipendi 20.8.2020

Toinen Olli Puntila-rahaston (RUK 120) stipendi luovutettiin 20.8.2020
RUK 256:n oppilaskunnan hyväksi tehdystä työstä hallituksen pääsihteerille uo Kati Reinikaiselle. Stipendinsaajaa kuvataan toimeliaaksi, jämäkäksi ja pidetyksi pääsihteeriksi.

Kategoriat: Olli Puntila-stipendi | Avainsanoina , | Jätä kommentti

RUK 120-kurssi kokoontuu 27.8. Suomenlinnassa

Vuosikokouskutsu

RUK 120-kurssin perinneyhdistys ry:n jäsenet

Yhdistyksemme vuosikokous pidetään torstaina 27.8.2020 klo 12.00 Suomenlinnan upseeri­kerholla (Suomenlinna C 53, 00190 Helsinki). Tervetuloa.

Vuosikokouksen esityslista on alla. Siinä mainitut tilinpäätös, vuosikertomus, toiminta­suunnitelma ja talousarvio on jaettu jäsenille aikaisemmin. Alkuperäiset ovat nähtävissä kokous­paikalla, sensijaan kopioita niistä ei ole siellä jaossa.

Vaikka itse vuosikokoukseen osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista, sen oheen rakennettuun ohjelmaan tulee ilmoittautua. Ilmoittautumisesta on tiedot alla.

Helsingissä 25.7.2020

Yhdistyksen hallitus

Vuosikokokouksen 27.8.2020 esityslista

  1. Kokouksen avaaminen
  2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjan­tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta
  3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  5. Vuoden 2019 tilinpäätös ja vuosikertomus sekä toiminnan­tarkastajan kertomus
  6. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntä­minen yhdistyksen hallitukselle ja muille tili­velvollisille
  7. Vuoden 2020 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsen­maksuista päättäminen
  8. Hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen
  9. Hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten valitseminen
  10. Toiminnantarkastajan ja tämän vara­miehen valitseminen
  11. Kokouksen päättäminen

RUK 120-kurssin perinneyhdistys järjestää torstaina 27.8. kaikille RUK 120-kurssin käyneille avoimen tilaisuuden, jossa tutustutaan Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan ja Suomenlinnaan muuttaneeseen Sotamuseoon.

Tilaisuuden ohjelma on seuraava:

klo 12.00 Perinneyhdistyksen vuosikokous Suomenlinnan upseerikerholla
klo 12.30 Lounas (kermainen lohikeitto + kahvi/tee, ruokajuomat omalla kustannuksella)
klo 13.00 Huoltovarmuuskeskuksen edustajan esitys (erityisasiantuntija Hanna Havumäki)
klo 14.30 Tutustuminen Sotamuseoon (Museokortti mukaan!)

lisäksi vapaata tutustumista Suomenlinnaan.

Lounastarjoilun mitoittamiseksi tarvitsemme tiedon osallistujista. Ilmoittauduthan viimeistään perjantaina 22.8. Jouko Tuunaiselle, ensisijaisesti sähköpostilla jouko@tuunainen.fi , tai puh. 050-1981. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä myös, onko sinulla museokortti. Jos lohikeitto on ongelma, kerrothan siitäkin.

Suomenlinnan upseerikerhon osoite on Suomenlinna C 53, 00190 Helsinki. Sopiva lauttayhteys Kauppatorilta lähtee klo 11.20.

25.7.2020

RUK 120-kurssin perinneyhdistyksen hallitus

Kategoriat: Kokoukset | Jätä kommentti

RUK 120-kurssin sotahistoriallinen retki Salpalinjaa seuraten Itä-Suomessa ja Kainuussa 10.-13.6.2019

Useiden toivomusten mukaisesti suunnattiin vuoden 2019 sotahistoriallinen retki Itä-Suomeen ja Kainuuseen tavoitteena tutustua nykyisen itärajan Suomen puoleisiin viime sotien taistelupaikkoihin sekä myös eräisiin aikaisempien sotien muistomerkkeihin. Ajankohta oli 10.-13.6.2019 eli kesä oli parhaimmillaan, kun bussilla teimme matkaa lähes 2000 kilometriä suomalaisen maaseudun kauniissa maisemissa. Matka toteutettiin jälleen VL-Matkojen kanssa sotahistorioitsija Juhani Vakkurin ollessa erinomaisena oppaanamme. Matkalaisia oli yhteensä 33 kurssilaista.

Taavetin linnoitus

Ensimmäisenä tutustumiskohteena oli Taavetin linnoitus Luumäellä. Linnoitus on 1700-luvun loppupuolen bastionilinnoitus, jonka venäläiset rakensivat vuoden 1743 Turun rauhan jälkeisen rajan itäpuolelle torjumaan mahdollisia ruotsalaisten hyökkäyksiä. Se kuului kenraali Suvorovin toimesta rakennettuun Pietaria turvaavaan linnoitusketjuun. Alueelle rakentui pieni linnoituskaupunki, jossa oli kymmeniä rakennuksia ja tuhansia sotilaita. Linnoitus menetti merkityksensä suomen sodan jälkeen ja lakkautettiin vuonna 1809. Osittain restauroitu linnoitus on mielenkiintoinen kohde.

Taavetin linnoitus
Taavetin linnoitus jykevine muureineen edustaa 1700-luvun bastioni-sotatekniikkaa.

Salpalinja

Kun Taavetin linnoituksen tarkoitus oli torjua lännestä tulevaa uhkaa, niin salpalinjan tarkoitus oli torjua viimeisenä salpana idästä hyökkäävä vihollinen. Salpalinjan kokonaispituus oli 1200 km Suomenlahdelta Lappiin. Sen rakentaminen aloitettiin talvisodan päättymisen jälkeen. Se oli valtava työmaa, jossa suurimmillaan työskenteli 35000 miestä ja 2000 lottaa. Rakennettiin mm 760 betonikorsua ja 225 km panssarikiviesteitä. Kesällä 1941, kun jatkosota alkoi, työ keskeytyi, mutta heinäkuussa 1944 töitä vielä jatkettiin.  Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, mutta olemassaolollaan se vaikutti varmasti vihollisen käsitykseen hyökkäyksen jatkamisen kannattavuudesta kesällä 1944.

Retkeläiset tutustuivat Luumäellä olevaan salpa-asemaan, jossa on yksityisellä maalla konekivääriasema, panssariesteitä ja juoksuhautoja. Paikasta sai erittäin hyvän käsityksen Salpalinjan rakenteesta.

Kuhlmeyn lento-osasto ja rajamuseo Immolassa

Lappeenrannassa nautitun omakustanteisen lounaan jälkeen ajettiin Immolan lentokentälle, jossa tutustuttiin saksalaisen Kuhlmeyn lento-osaston toimintaan puolustustaistelumme ratkaisevina päivinä keskikesällä 1944 Vakkurin selvittämänä ja käytiin osaston muistomerkillä lentokentän laidalla. Ohjelman mukaisesti meidän piti lentokentällä tavata seuraavan kohteemme rajamuseon edustajat. Ketään ei kuitenkaan näkynyt. Puhelinsoittojen jälkeen saimme ohjeet ajaa rajamuseolle, jossa meidät vastaanotti museomestari Mikko Veijalainen.

Veijalainen selvitti erinomaisessa esityksessään rajavartioston nykyistä rakennetta ja tehtäviä. Rajavartijoiden ylivoimaisesti suurin tehtävä on lentokentillä, satamissa ja muilla rajanylityspaikoilla maahantulijoiden tarkastukset. Varsinainen rajojen vartiointi on suurelta osin moninaisen tekniikan suorittamaa. Kuitenkin edelleen itärajalla kulkee jatkuvasti myös rajamiespartioita koirineen.

Veijalainen esitteli myös rajamuseossa esilläolevia rajojen vartioinnin mielenkiintoisia vaiheita ja esineitä. Puntila luovutti Veijalaiselle kiitokseksi hyvästä esittelystä kurssimme 50-vuotiskirjan.

Simo Häyhän museo

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului vielä Rautjärvellä sijaitseva Kollaa ja Simo Häyhä-museo. Museo sijaitsee historiallisella Miettilän reservikasarmialueella, jonka entisen sairastuvan ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu näyttely maailman kuuluisimmasta tarkka-ampujasta Simo Häyhästä. Häyhän koti sijaitsi muutaman kilometrin päässä paikasta. Talvisodan 3 kuukauden aikana Häyhän sanotaan ampuneen yli 500 vihollista ”pystykorvallaan”. Häyhä kehitti oman taktiikan tarkka-ammuntaan erityisesti talviolosuhteissa. Viikkoa ennen talvisodan päättymistä Häyhä haavoittui vaikeasti Kollaan taistelussa. Häntä ei huolittu tästä johtuen jatkosotaan. Sotien jälkeen Häyhä, joka oli ainoastaan 160 cm pitkä, hoiteli maanviljelijänä veljensä kanssa kotitilaansa.

Museon toisessa kerroksessa on mielenkiintoinen näyttely kuuluisista Kollaan taisteluista, joihin tutustuimme paikallisen oppaan johdolla.

Simo Häyhä -museo
Simo Häyhä: “Mie tein sen mitä käskettiin”

Illaksi ajoimme Joensuuhun, jossa illastimme ja yövyimme hotelli Kimmelissä.

Ilomantsin taistelupaikat

Toisen päivän ensimmäinen kohde oli Ilomantsin taistelujen päämuistomerkki, joka koostuu kahdesta 122 mm:n haupitsista. Avaralla mäellä oli jatkosodan loppuvaiheessa heinä-elokuussa 1944 tykkipatterin tulenjohtopaikka. Mäeltä oli hyvä näkyvyys 5,7 kilometrin päässä olevaan hattuvaaraan, johon pyrkineiden vihollisjoukkojen hyökkäykset tykistökeskityksillä estettiin. Ilomantsin taisteluja johti kenraalimajuri Erkki Johannes Raappana.

Taistelijan talo

Ilomantsin hirsistä vuonna 1988 rakennettuun Taistelijan taloon ja sen ympäristöön on koottu alueen sotahistoriasta kertova monipuolinen kalusto-, esine- ja kuvanäyttely. Museon aihepiirin mukaisesti pukeutunut opas kertoi alueen ihmisten talvi- ja jatkosotakokemuksista. Saimme kuulla näyttelyesineisiin kuuluvan Mauno Koiviston konekiväärin löytymisestä, hänen käynnistään ja aseen tunnistamisesta.

Taistelijan talo
Museon opas kertoi läheistensä sota-ajan koettelemuksista Ilomantsissa tarkkaavaisille kurssilaisile

Lieksan taistelupaikat

Lieksan maisemissa ajeltaessa Vakkuri kertoi Nurmijärveltä rajan yli johtaneen Rukajärventien suunnan merkityksestä talvi- ja jatkosodassa. Talvisodassa vihollisen hyökkäys pystyttiin torjumaan Nurmijärven kylän laidalle. Jatkosodan aikana Nurmijärvi oli tärkeä huoltopiste Rukajärventien suunnan joukoille. Tutustuimme maastossa kahteen talvisodan hyökkäykset torjuneeseen kunnostettuun taisteluasemaan, Viisikkoon ja Änänkäisiin. Kuhmoon suuntautuvan tien varressa oli luonnonkaunis koski, jonka rannalle pysähdyimme nauttimaan näkymien lisäksi matkanjärjestäjän retkilounasta grillimakkaroineen.

Retkilounas
Maistuva “retkigurmee” VL-Matkojen kokkaamana taistelupaikkojen välimaastossa.

Kuhmon taistelupaikat

Kuhmon ja rajalla olevan löytövaaran välisellä tiellä ajettaessa Vakkuri kertoi, mitä maaston eri paikoissa oli tapahtunut talvisodan torjunta- ja mottitaisteluissa. Vihollisen hyökkäys löytövaaran kautta oli edennyt lähes Kuhmon keskustaan saakka, kun se saatiin pysäytettyä Jyrkänkoskelle. Rajalle asti ulottuva vihollisjoukko pysähtyi ja talvisissa olosuhteissa eversti Hjalmar Siilasvuon johtamat suomalaisjoukot saivat vihollisen pilkottua useisiin motteihin. Vain muutama motti oli tuhoamatta talvisodan vihollisuuksien päättyessä. Maastossa tutustuimme Löytövaaran ja Kilpelänkankaan taisteluasemiin, vihollisen talviseen maastoon tekemiin majoituskyhäelmiin sekä suomalaisten muistomerkkiin. Retkeläisillä oli taisteluissa mukana olleiden läheisten kertomuksia ja kokemuksia, mikä toi yksilöiden näkökulmaa näihin vaikeisiin aikoihin.

Kuhmon talvisotamuseo

Ajoimme Kuhmoon, jossa tutustuimme talvisotamuseoon hotelli Kalevalan läheisyydessä. Opas Essi esitteli talvisodan taistelutapahtumien ja -välineiden ohella myös sotatoimien vaikutusta siviilien elämään. Arjen pyörittämiseen, siviilien majoitukseen, terveydenhoitoon ja moniin muihin asioihin löydettiin ratkaisuja. 

Majoituimme Kuhmossa hotelli Kalevassa ja illallinen oli hotellissa.

Suomussalmen taistelupaikat

Kolmantena päivänä matka suuntautui Suomussalmelle talvisodan kovien raatteentien taistelujen maisemiin. Matkalla pysähdyimme Lentiirassa, jossa kävimme ”kirveskansan kirkon” kivisellä muistomerkillä. Kirkko oli rakennettu paikalle 1812 kyläläisten omin piirustuksin ja voimin kirveellä veistäen. Kirkkoon mahtui 300 kirkkovierasta. Kirkko paloi 1940. Muistomerkin edessä on edelleen jalkapuu, johon joutumisen rikkomusluettelo kertoo osaltaan ajoista ja oloista.

Kirvaskansan kirkko
Palaneen “Kirveskansan kirkon”muistoa vaalitaan paikalle pystytetyllä muistomerkillä

Vakkuri kävi ajon aikana karttojen kanssa läpi Raatteentien taistelujen eri vaiheet. Vihollinen hyökkäsi kahta tielinjaa pitkin Juntusrannan ja Raatteentien kautta ja sai 7.12.1939 haltuunsa Suomussalmen kirkonkylän. Suomalaisten vastahyökkäykset käytiin pohjoisella Juntusrannan lohkolla everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen johdolla. Raatteentien suunnalla vastahyökkäyksiä johti eversti Hjalmar Siilasvuo ja suunnitelmien laatijana oli majuri Alpo Marttinen. Kirkonkylän takaisin valtaus oli ohi 28.12.1939. Raatteentien eteläpuolella olevien järviteiden auraamisella joukot sijoittuivat useaksi hyökkäyskiilaksi 1.1.1940 alkaneisiin motitustaisteluihin. Vihollisen huoltotie rajalta 2 kilometrin päässä olevan Raatteen kylän kohdalla katkaistiin viikon kuluttua ja tämän jälkeen motit purettiin yksi toisensa jälkeen.

Raatteentien mottitaisteluiden kartta
Raatteentien mottitaistelut Talvisodassa. Lähde Raunio-Kilin, Talvisodan taisteluja.

Suomussalmen taistelut päättyivät 10.1.1940. Viholliselta jäi merkittävä kalustomäärä. Maastossa tutustuimme Likoharjun taistelupaikkaan ja Purasjoen taisteluasemiin. Täälläkin kurssilaisten läheisten kokemukset ja kertomukset valaisivat sodan kokemuksia. Raatteen rajavartioasemaan tutustuimme paikallisten oppaiden kertomuksin. Rakennus oli sodan kiireissä jäänyt polttamatta ja toimii nyt museona. Kurssiveli Esko Hussi muisteli, kun hän syksystä 1966 toimi jonkin aikaa opettajana Raatteen koulussa.

Purasjoen taisteluasemat
Kurssilaiset perehtyvät Raatteentien Purasjoen taisteluasemiin ja niiden merkitykseen

Raatteen portti

Vuonna 2014 uudistettu Talvisotamuseo kertoo Raatteentie-pienoismallin ja monin esinein Suomussalmen taisteluista. Opas kertoi raatteentielle viholliselta jääneen mittavan sotakaluston määrän olleen 48 junanvaunullista ja ajoneuvot lisäksi. Museon kokoelmiin odotetaan lähiaikoina tulevaa Kiantajärven jäälle pakkolaskun tehnyttä ja uponnutta lentokonetta, joka on nostettu ja entisöintityöt valmistumassa. Katsoimme Raatteentien taistelujen dokumenttifilmin. Bussista näimme talvisotamonumentin “avara syli”, jossa on 105 tuulessa soivaa kelloa muistuttaen talvisodan päivien määrästä. Ympäröivä kivipelto kuvaa kuolleiden määrää.

Suomussalmen taistelijoiden muistomerkki

Raatteentien Suomussalmen päässä on muistomerkki ”ikuinen liekki”, johon on kirjoitettu eversti Hjalmar Siilasvuon muistosanat hänen johtamilleen joukoille. RUK 120 –kurssilaiset ryhmittyivät kunniavartioon ja Puntila ja Filpus laskivat kurssilaisten kukkalaitteen muistomerkille. Reijo Salmisen johdolla laulettiin Finlandia. Matkan kurssilaisista otettiin muistomerkillä yhteiskuva ja nautittiin Vakkurin tarjoamat kuohujuomat.

Ikuinen liekki
Matkan opas Juhani Vakkuri ja RUK 120-kurssilaiset “Ikuisen liekin” edessä

Suomussalmen käynnin päätteeksi ruokailtiin ravintola Ämmän leivässä lounas-buffet.

Koljonvirran taistelun muistomerkki

Suomen sodan viivytystaisteluja Savossa johti ruotsin armeijassa Johan August Sandels. Koljonvirralla hänen joukkonsa voittivat venäläiset 27.10.1808, mitä j. L. Runeberg on kuvannut kirjassaan Vänrikki Ståhlin tarinat. Kävimme muistomerkillä, johon on kirjoitettu “täss suomen joukot taisteli edestä isänmaan”. Paikallisesta graniitista veistetty muistomerkin suunnitteli Alfred Sjöström ja se pystytettiin 1885.

Kuopio

Kuopiossa majoituimme hotelli Scandic Atlakseen Kuopion torin laidalla. Illallinen nautittiin ravintola kummisedässä. Puntila kiitti retkeläisiä ja tarjosi yhdistyksen puolesta Koskenkorvaryypyt. Vakkuri valaisi juomatapojen historiallista kontekstia, että marskin ryyppy kuuluu ottaa “neljällä puraisulla”.

Porrasalmen taistelun muistomerkki

Neljännen päivän ensimmäinen kohde oli Porrassalmen taistelujen muistiomerkki Mikkelissä. Kustaa III:n Venäjää vastaan aloittaman sodan yksi taisteluista oli 13.6.1789 Porrassalmella Mikkelin itäpuolella. Suomalaisten runsaan 700 miehen joukkoja komensi eversti Jakob Karl Gripenberg. Hyökkäävien venäläisten joukkojen suuruus oli 6000 miestä yhtenä johtajanaan Yrjö Maunu Sprengtporten, joka haavoittui taistelussa. Suomalaiset purkivat Porrassalmen yli johtavan sillan ja näin venäläisten piti kahlata salmen yli. Vesien muodostama kapeikko antoi suomalaisille mahdollisuuden voittaa lukumäärältään ylivoimainen vihollinen. Voitto oli lähinnä moraalinen, sillä venäläiset onnistuivat kiertäen muuta kautta valloittaa Mikkelin 19.6.1789.

Lieneekö sattumaa vai suunniteltua, että olimme Armas Lindgrenin suunnittelemalla muistomerkillä juuri taistelujen 230-vuotispäivänä.

Pysähtyessämme päiväkahville Puntila kiitti jälleen kerran erinomaisesti meitä opastanutta Juhani Vakkuria luovuttaen hänelle kaksi rommimukia. Bussinkuljettajalle luovutettiin kurssimme juhlakirja kiitoksena hyvästä, tasaisesta bussin kuljettamisesta.

Vekaranjärven varuskunta

Retkemme viimeisenä kohteena oli Vekaranjärven varuskunta. Oli torstaipäivä ja tultuamme varuskuntaan söimme lounaana tietysti hernekeittoa ja pannukakkua.

Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja everstiluutnantti Tero Koljonen esitteli Karjalan prikaatia. Prikaatiin kuuluu kuusi joukko-osastoa; Kymen jääkäripataljoona, Itä-Suomen viestipataljoona, Salpausselän ilmatorjuntapatteristo, Karjalan tykistörykmentti, Kymen pioneeripataljoona ja Karjalan huoltopataljoona. Prikaati on yksi suurimmista ja tärkeimmistä joukko-osastoistamme. Huomattava osa varusmiehistä tulee Uudeltamaalta. Kotiuttamispäivä oli lähellä ja sen huomasi siitä, että varuskunnassa oli leppoisa, rauhallinen tunnelma, siivottiin paikkoja ja valmistauduttiin siviiliin lähtöön. Puntila luovutti Koljoselle kurssimme juhlakirjan.

Vekaranjärven varuskunnassa
Everstiluutnantti Tero Koljonen palkittiin Vekaranjärven varuskunnan esittelystä RUK 120 -juhlakirjalla

Salpausselän ilmatorjuntapatteristossa meille esiteltiin koulutusta ja uusia ilmatorjuntaohjuksia. Lopuksi kiersimme varuskunta-alueen, mikä meille näytettiin monipuolisesti.

Retken aikana perinteiseen tapaan Reijo Salminen laulatti bussissa sekä järjesti tietokilpailun, jonka voitti Risto Niinikoski saaden ansaitun palkinnon.

Neljän päivän aikana näimme suuren määrän sotiemme muistomerkkejä ja useita hyviä museoita. Näimme myös itärajan tuntumassa olevia vaara- ja järvimaisemia, jotka talvi- ja jatkosotien sankarimme pystyivät jättämään jälkipolville ankarien taistelujen avulla.

Olli Puntila                                    Esko Tainio

Kategoriat: Matkakertomukset | Kommentit pois päältä artikkelissa RUK 120-kurssin sotahistoriallinen retki Salpalinjaa seuraten Itä-Suomessa ja Kainuussa 10.-13.6.2019